I'm in love with my lust burning angel wings to dust

Sairaskertomus

ValiValiVali... Joulu meni.. pilalle niin kuin kaikki, varsinkin kesän jälkeen. Nousi korkea kuume ja siinäpä minä istuin viluisena kaksi villapaitaa päällä pari päivää samalla tuolilla exälässä kykenemättä tekemään mitään.
Eilen ei ollut enää kuumeessa, mutta kurkku oli kipeä. Mutta olin päättänyt mennä Tapsan tansseihin ja sinnehän minä sitten menin, vaikka järki ja kehokin sanoi, että pitäisi levähtää. Ei pystynyt tanssimaan, kun tanssilattialle suihkuettava savu kävi tosi kipeästi kurkkuun ja eipä siellä oikein muuta tekemistä ollut. Yritin bongailla tuttuja, mutta en minä nähnyt, vaikka tiesin, että sinne oli tulossa kavereita. Mun kamu bongaili naisia. Lähdettiin sitten aika aikaisin pois sieltä. Yöllä taisi nousta uudestaan kuume, kun heräsin siihen, että paleli ihan hirveästi, eikä auttanut vaikka laitoin pitkähihaisen puseron päälle.
Nyt ei enää kuumetta. Kurkku kipeä ja äänikin on kaiketi melkein pois.Kurkkukaan ei enää niin kamalan kipeä ole, mutta nenä vuotaa. Huomenna olisi tarkoitus mennä uimaan. Saa nähdä pitääkö sekin perua.

Hajatelmia 5

Eilen sanoin, että en lupaa mitään Uutena vuotena, mutta kuten tavallista pyörrän lupaukseni. Minä lupaan, että en ensi vuonnakaan sairastu anoreksiaan. Nyt nostan käteni ja alan odottelemaan käänteisen psykologian toimimista.

Aina kun toivotetaan hyvää joulua, niin minulla tekee mieli kysyä takaisin, että "mitä hyvää siinä on?". Siitäkin huolimatta Hyvää Joulua. (Enkä halua vastauksia kysymykseeni)

Uusi lehti

Kai se johtui siitä, että selvisi ennustetusta maailmanlopusta, että oli aamulla sellainen olo kuin olisi Uusi Vuosi jo. 
Kävin ostamassa joululahjat tyttärelle ja itselleni hajuvettä. Tuli niin iso paketti ostettua, että taitaa olla melkoinen mission impossible saada se salakuljetettua pukin konttiin tyttären näkemättä. Toivottavasti tykkää. 
Näin viime yönä unta, että matkustettiin tyttären kanssa lentokoneessa, joka meni tosi jyrkästi ylöspäin. Internetin unikirjan mukaan se merkitsee "helpotusta arjessa ja päämäärien saavuttamista". Toivottavasti pitää paikkaansa.

2012

Ei tule yllätyksenä mun kahdelle ja puolelle lukijalle ja niille lukuisille roboteille, jotka tässäkin blogin tapaisessa vierailee, että minulla ei ole takana kovin mukava vuosi. Oikeasti tämä vuosi on ollut pahin ikinä. Kaikki on ollut joko äärimmäisen vaikeaa tai on vain  päättynyt ihan kamalasti. Koko vuotta on varjostanut turhautuminen itseeni ja muihin.
Olen miettinyt, että mikä ihmeen tarkoitus minullakin tässä maailmassa on, kun olen niin surkea kaikessa mihin alan tai ne ei vain johda mihinkään... Onhan tuo opiskelemani ala ihan kivaa, mutta olisi mukava saada onnistumisen kokemuksia, jotka oikeasti tuntuu joltain. Eikä vain ole alituista tunnetta, että en vaan osaa mitään. Pah... Kyllähän minä tiesin jo hakeutuessani alalle, ettei se nyt se minun sydämen ala ole, mutta kun tuntee olevansa koko ajan ihan käsi.
Ihmissuderintamaa on varjostanut tunne siitä, että minua rangaistaan jostakin tai ainakin joku pitää minua pilkkanaan ja rankasti. Sen olen oppinut, että minä en ainoastaan houkuttele epävakaita ihmisiä puoleeni, mutta minä itsekin viehätyn heistä... Joten en voi ihan kokonaan marttyyriksi tässä asiassa heittäytyä. Mutta paljon paskaa on lentänyt niskaan, mutta kenties enemmältä paskalta säästyin... Sitä en tule koskaan tietämään varmasti.

Jos ei maailma lopu 21.12.12 (Varmaan klo 21.12 tai 12.21), niin Uutena Vuotena 2013 huudan isot HEI HEIt vuodelle 12. Ei tule ikävä... Mutta sen verran minä toivon, että kerran on ollut näin paljon vastoinkäymisiä ja huonoa onnea, että tuleva toisi vastaavan määrän onnea ja myötämäkeä. Ja kuulen kuinka joku voima universumissa nauraa räkäsesti mun toiveelle. Kuten tavallista.

Unia VIII

Tämä on toissa yön uni:
Asuin kerrostalossa, jossa naapureina oli Kotikadun ja Salattujen elämien tyyppejä. Kotikadun vanhemman miehen, jolla oli koira nimeltä Ilona, asunnosta tuli ruskeaa viinaa ulos. Menin ja aukasin oven ja ovesta tulvahti iso viinalätäkkö ulos. Kotikadun vanhempi mies, jolla oli Ilona-koira makasi jalat katkaistuna ja kuolleena oven edessä. Jalan tyngistä pulppusi ulos ruskeaa viinaa.

Ja eiku yhä vain pahenee

Se siitä sitten. Takaisin lähtöruutuun. Se "kiva" uus nainen on ilmeisesti huijari. Yhdellä googlauksella löysin useamman naisen kertomuksia hänestä. Ja sävyt erit, mutta lopputulos sama. Kyseinen ihminen oli valehdellut vaikka mitä kohdunkaulan syövästä ja tyttärestä ja miljonääri-isästä lähtien tai sitten se isä oli kuollut ja sitten vienyt kaiken mitä vietävissä oli. Hän itse sanoo, että katkera ex levittää hänestä paskaa, vaan mistä sitä voi varmasti tietää kuka puhuu totta ja kuka valehtelee?
Minä olen ihan tarpeeksi saanut paskaa niskaani enkä ota sitä riskiä, että "katkera ex" onkin oikeassa.

Tähän loppui mun  nettideittailu.

Sais tämä kamala vuosi jo loppua.

Little bit of history repeating

Menin "homojen sosiaaliseen mediaan" lopettaakseni tilini ja universumi kuuli sen ja eiköhän silloin kirjoita kiva nainen jajajajajaja... Nyt on taas sama tilanne kuin 4:n kanssa sillä erotuksella, että minä en ole samalla lailla tunteella mukana ja kuitenkin olen kiinnostunut.
Pelkään, että teen hänelle samat kuin 4 teki minulle tai tykästynkin todenteolla, ja historia toistaa itseään. Näemme joulun jälkeen. Saa sitten nähdä. Toivottavasti stressaan etukäteen ja lopulta käykin vain hyvin.

Huomenna piti olla kiva ilta. Suunnitelmissa oli uintireissu Edenissä ja illallinen. utta kerkesinkö olla kolme tuntia työssäoppimispaikassa, kun päiväkodilta soitettiin, että tyttö oksentaa ihan kaiken ulos. Ja tapahtuiko näin minulle toissa viikonloppuna? Tais käydä.... Huomenna kivan uintireissun sijasta oksupyykkiä ja siivoamista.

Unia Vll

Minulle tarjottiin uutta asuntoa, jota menin sitten katsomaan. Käytävä oli kuin odotushuone ja siellä oli pari vanhaa kaveriakin. Toinen sanoi tulleensa sinne minulle seuraa pitämään ja toinen sanoi asuvansa naapurissa. Juteltiin huorittelemisesta. Lopulta asunnon tuleva entinen asukas päästi meidät sisään ja tais naapurissa asuva vanha kaverikin tulla mukaan.
Asuntoon tultiin sisään keittiön kautta ja huomasin sen olevan isompi kuin asunnon tarjoaja oli ilmoittanut. Siinä oli ainakin kolme isoa huonetta (tosin olohuone oli todella pieni, mutta kammareissa oli kokoa), vaatehuoneita oli yksi isompi ja yksi pienempi. Pienemmässä tuleva vanha asukas piti lemmikkitiikeriään ja sen pentuja ja muutamaa kissan pentua. Silittelin tiikerin pentuja ennen kuin heräsin.

 ***

 Nyt saa unentulkitsijat tulkita tätä ihan vapaasti 

Arki

Selvennän nyt, että tuo "Saunalahti pilasi mun ihmissuhteen" oli läppä.

Kolme päivää työssäoppimista takana ja eipä alkanut hyvin sekään. Maanantai meni ok. Tyttö oli isällään, joten ei tarvinnut kuin itsensä huolehtia työmaalle, mutta edellisenä yönä en ollut nukkunut kuin pari-kolme tuntia. Maanantaina heti töiden jälkeen hain tytön isältään. Kotona oltiin vasta joskus kahdeksan jälkeen ja heti alettiin tyttären kanssa iltapuuhiin. Onneksi tyttökin oli ihan poikki. Nukkumaan mennessä ajattelin, että jossain vaiheessa keho ottaa takaisin su - ma välisen yön valvomisen ja tiistaina se sitten ottikin. Nukuin pommiin ja olin melkein tunnin myöhässä töissä. Eilen olin kyllä ajoissa töissä, mutta pakko tunnustaa itselleen, että ei tämä elämä tästä helpotu koskaan. Tätä se tulee olemaan valmistumisen jälkeenkin, jos vain töitä saa. Paras vaan tottua jatkuvaan väsymykseen, monotonisuuteen ja yksinäisyyteen, sillä tuskin ihmissuhderintamallakaan tulee mitään ihanaa (ainakaan) tapahtumaan.
Itsepä lapsen tein ja erosin. Kumpikin oli minun päätöksiä, joten muita en voi potkia asiasta. Toisaalta en olisi kouluun hakeutunut, jos minulla ei lasta olisi. Pylly edelle puuhun vaan, niin kuin kaikessa muussakin!

Ei sillä, että täällä vain synkistelisin. Tällaista se oli viime talvikin sillä erotuksella, että silloin otin ylimääräistä stressiä koulusta, enkä oikein saanut mitään hyvää irti äitiydestäkään, vaan se tuntui enemmän taakalta kuin onnelta. Nyt se ei niin taakalta tunnu. Päinvastoin saan tyttärestäni paljon hyvää mieltä. Ihana seurata kuinka hän kasvaa. Tämä joulunaika varsinkin, kun on lapsille maagillista aikaa. Varsinkin kaksivuotiaalle, joka uskoo kaiken. Tänäänkin hän katsoi ikkunasta kuuta ja sanoi: "Joulupukkikin näkee tuon kuun".

Vastoinkäimset ne vaan jatkuu...

Ei mene taaskaan kuin Strömsöössä. Oli kerrankin kiva päivä tiedossa. Piti eilen mennä päivällä uimaan, illalla teatteriin katsomaan Kätilö ja Huikan pikkujouluihinkin minua houkattiin. Perjantain ja lauantain välinen yö menikin sitten vessassa pää pöntössä tai sitten siinä istuessa. Aamuyöstä oli pakko tunnustaa, että joku vatsatauti minuun oli iskenyt, ilmeisesti noro. Koko päivä ihan pilalla!
Eilisen päivän elin limukalla, kun kaikki muut vaan pahensi ellotusta. Eipä tuo ruoka oikein tänäänkään hyvältä suussa maistunut, mutta söin kuitenkin, kun sisällä pysyi. Sain eilen kaverilta ripulilääkettä ja nyt pelkään sen sitten menneen toiseen ääripäähän, mutta toivotaan, että alkaisi vatsa toimia. 

Vielä odotellaan elämän voittokulkua tänne päin.. Näitä vastoinkäymisiä on nähty jo.