keskiviikko 19. joulukuuta 2012

2012

Ei tule yllätyksenä mun kahdelle ja puolelle lukijalle ja niille lukuisille roboteille, jotka tässäkin blogin tapaisessa vierailee, että minulla ei ole takana kovin mukava vuosi. Oikeasti tämä vuosi on ollut pahin ikinä. Kaikki on ollut joko äärimmäisen vaikeaa tai on vain  päättynyt ihan kamalasti. Koko vuotta on varjostanut turhautuminen itseeni ja muihin.
Olen miettinyt, että mikä ihmeen tarkoitus minullakin tässä maailmassa on, kun olen niin surkea kaikessa mihin alan tai ne ei vain johda mihinkään... Onhan tuo opiskelemani ala ihan kivaa, mutta olisi mukava saada onnistumisen kokemuksia, jotka oikeasti tuntuu joltain. Eikä vain ole alituista tunnetta, että en vaan osaa mitään. Pah... Kyllähän minä tiesin jo hakeutuessani alalle, ettei se nyt se minun sydämen ala ole, mutta kun tuntee olevansa koko ajan ihan käsi.
Ihmissuderintamaa on varjostanut tunne siitä, että minua rangaistaan jostakin tai ainakin joku pitää minua pilkkanaan ja rankasti. Sen olen oppinut, että minä en ainoastaan houkuttele epävakaita ihmisiä puoleeni, mutta minä itsekin viehätyn heistä... Joten en voi ihan kokonaan marttyyriksi tässä asiassa heittäytyä. Mutta paljon paskaa on lentänyt niskaan, mutta kenties enemmältä paskalta säästyin... Sitä en tule koskaan tietämään varmasti.

Jos ei maailma lopu 21.12.12 (Varmaan klo 21.12 tai 12.21), niin Uutena Vuotena 2013 huudan isot HEI HEIt vuodelle 12. Ei tule ikävä... Mutta sen verran minä toivon, että kerran on ollut näin paljon vastoinkäymisiä ja huonoa onnea, että tuleva toisi vastaavan määrän onnea ja myötämäkeä. Ja kuulen kuinka joku voima universumissa nauraa räkäsesti mun toiveelle. Kuten tavallista.

1 kommentti:

  1. Kun olin masentunut, näin vain pimeyden enkä valoja ollenkaan, vaikka kaupungissa oltiin. Kun ei masenna, näen ne valot, ja näen että niiden takana on pimeys. Mutta se pimeys ei ole koko maailma.

    Sinun täytyy vain jaksaa uskoa, edes jollain tasolla, ettei todellisuus ole niin synkkää kuin miltä nyt on tuntunut. Kun tulee vastoinkäymisiä, tuntuu että itsellä on oikeus nähdä asiat synkkinä, kun siitä on todistusaineistoa ja hilpeämpi näkemys tuntuu huijaukselta. Mutta se ei ole huijausta, vaan todellisuutta. Jaksa vielä vähän. Huomenna on paremmin.

    VastaaPoista