- Ti oli eka päivä työssäoppimispaikassa ja minä myöhäistyin kaikista
busseista ja olin puolituntia myöhässä. Ei siinä mitään muuten, mutta
etsin sen puolituntia oikeaa ovea.
- Olin mielestäni sopinut uuden
sohvan tuonnin perjantaille klo 15, jonka takia tein hieman pidempiä
päiviä, että pääsisin perjantaina kotiin aikaisemmin. Torstaina soittaa kierrästyskeskuksen ukko, että ovat oven takana.
- Kokki kysyi, paljonko pakitin jotain ruokaa, mitä en muista enää.
(Tarkottaen, että paljonko kyseistä tuotetta on menossa tarjolle). Minä
vastasin, että minä pakitin ne kaikki.
- Torstaina olin
soittavinani lastenvalvojalle. Puhelimeen vastasi mies, jonka nimestä
enkä tittelistä saanut selvää. Oletin, että se oli sossun työntekijä ja
aloin tilaamaan aikaa liittyen lapsen elatusapu ja -tukiasioihin. Mies
toisessa päässä sanoi pari kertaa, että "Soitinkohan ihan oikeaan
numeroon?". Kohta tajusin, että mies oli minun pomo, jonka numero
puhelimeni luettelossa lastenvalvojan alla.
Onneksi pomo ei
muistanut minun nimeä. Hän myöhemmin nimitti minua Elliksi ja luuli,
että olen 22-vuotias. Olisi pitänyt antaa hänen uskoa, että olen niin
nuori, niin ehkä mun sähläilyt menis nuoruuden piikkiin. Nyt ne kyllä
paljastaa totuuden: Minä maalasin taivaanrantaa, kun käytännönjärkeä
jaettiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti