Nimittäin itseni torpedoinnissa. Oli vaihteeksi hyvä päivä. TOPPIpaikassakaan en tuntenut olevani vain haitaksi ja tiellä. Ja olin vielä innoissani eilisistä harkoistakin ja tulevista esityksistä. Ja mitä minä sitten teen? Alan miettimään sitä ainoaa asiaa mikä ei elämässä mene. Ja sitä miten pitää olla psykoosissa, että minusta voi tykätä enemmän kuin kaverina, tai joku muu sosiaalitapaus. Ja että minussa on jotain perustavaa laatua oleva vika ja miten elämä tulee olemaan aina tällaista yksinäistä ja rankkaa... Ja hyvä fiilis pilattu. Kotiin tulin itkun kanssa.
Mahtavaa lessu! Harmi, kun kukaan ei maksa itsensä henkisestä hakkaamisesta. Olisi meinaan aika iso tili mulla.
maanantai 7. tammikuuta 2013
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
Luovuuden lähteillä
Alkaa olla harjoituskausi lopussa ja minulla eka kertaa sellainen kutina pöksyissä, että minua innostaa koko näytteleminen ja odotan jo jännityksellä esityksiä. Lähdin mukaan, kun näytelmä oli mielestäni hyvä ja roolikin, vaikka iso onkin, ei ollut liian aikaa viepä, kun olen lavalla vain toisella puoliskolla. Mutta NYT vasta on sellanen innostus koko asiaan tullut.
Olin hölmö, kun kuvittelin, että pystyn teatterin taakseni jättämään.
Vaikka näistä mun valituksista täällä voisi muuta kuvitella, minulla on todella vaikea näyttää haavoittuvuutta. Mikään kivikasvo en ole, mutta mikäli pystyn itseni hillitsemään, niin sen teen kunnes olen itsekseni. Tämä on ollut sitten huono puoli näyttelijänä, koska minulla on ollut myös näyttämöllä tietynlainen suojamuuri. Koomiset roolit ovat olleetkin niitä lemppareita, kun niissä ei ole tarvinnut mennä pintaa syvemmälle, eikä tarvitse olla samalla tavalla "paljas" kuin muissa rooleissa. Nyt olen päättänyt antaa itselleni luvan olla muuriton. Vähän se on vaikeaa ollut, mutta pikkuhiljaa kivi kiveltä se on alas tulossa.
Olin hölmö, kun kuvittelin, että pystyn teatterin taakseni jättämään.
Vaikka näistä mun valituksista täällä voisi muuta kuvitella, minulla on todella vaikea näyttää haavoittuvuutta. Mikään kivikasvo en ole, mutta mikäli pystyn itseni hillitsemään, niin sen teen kunnes olen itsekseni. Tämä on ollut sitten huono puoli näyttelijänä, koska minulla on ollut myös näyttämöllä tietynlainen suojamuuri. Koomiset roolit ovat olleetkin niitä lemppareita, kun niissä ei ole tarvinnut mennä pintaa syvemmälle, eikä tarvitse olla samalla tavalla "paljas" kuin muissa rooleissa. Nyt olen päättänyt antaa itselleni luvan olla muuriton. Vähän se on vaikeaa ollut, mutta pikkuhiljaa kivi kiveltä se on alas tulossa.
lauantai 5. tammikuuta 2013
Arkinen masentunut oksennus ja kaveri
Uusi vuosi... Ja olen noussut ylös ennen sian pierua. Vienyt tytön hoitoon. Mennyt töihin. Tullut töistä. Hakenut tytön ja odottanut, että pääsen nukkumaan. Mikään ei ole kiinnostanut. Vielä viime vuoden puolella kärsin kroonisesta seksuaalisesta puutostilasta. Tämän vuoden puolella ei kiinnosta edes seksi. - Ei edes suklaa. Viimeistä voidaan pitää jo vakavana merkkinä jostain.
Tuossa katselin erään lomakuvia uuden naisystävänsä kanssa. He olivat niin samanoloisia ja saman näköisiäkin, että melkein olisivat voineet olla sisaruksia. Sama näyttää pätevän muihinkin seurusteleviin pareihin: energiatasot tai mitkä lie ovat samalla aaltopituudella niin paljon, että näyttävätkin samalta.
Minä olen niin eri planeetalla kuin muut ihmiset. Aina tietyllä tapaa ulkopuolinen. Minun energiat ei kohtaa kenenkään kanssa, enkä ole kenenkään näköinen. Joten ei minulle ole ketään. Siksi on hyvä asia, ettei kiinnosta seksi eikä suklaakaan (seksin korvike).
Sisko ja tämän uusi mies kävi kylässä. Sisko huomautti minun laihtuneen ja uusi mieskin uskalsi sanoa ääneen, että olen laihtunut siitä mistä viimeksi nähtiin. Minä tajusin, että minähän olen laihtunut kesästä noin 12 kiloa. 7-8 kiloa lähti, kun 4 minun jätti, eikä minua kiinnostanut syöminen. Ja 4-5 kiloa on lähtenyt kihnuttamalla ja huomaamatta. Luulisi, että tuntuisi juhlallisemmalta, mutta ei...
Että tässähän tämä elämä menee..
Jännä sana tuo "kaveri". Exän (ei siis lapseni isän, vaan sen toisen kunnon exän) Hangon sukulaisia huvitti, kun täällä pohjoisessa saatettiin puhua puolisosta sanalla "kaveri". Minä muistan aina heistä sen, ettei heille voinut sanoa enää, että "kaveri" missään muodossa, kun alkoi tulla kaksimielistä kuittailua.
Meni pitkään, että kuulin sitä sanaa vastaavassa merkityksessä käytettävän. Muutama kuukausi sitten erään miehen miesystävästä kuulin käytettävän sitä. Mietin, että eikö voinut puhua suoraan miesystävästä tai poikaystävästä, kun sehän hän on ja että jos kyseessä olisi ollut naisystävä, niin olisiko hän ollut "kaveri"? Mutta tiedän, että ainakaan yksi heistä ei varmasti ole mikään homofobi. Ainakaan minulla ei ole tullut sellaista oloa hänestä, että se olisi hälle joku ongelma.
Siitä tuli mieleen, että se on aika hyvä sana kaikille sukupuolineutraaliuden kannattajille, kun ei haluta korostaa seurustelukumppanin sukupuolta, niin sanoo vain "kaveri". Se on tasan tarkkaan yhtä seksitön ja mielenkiinnoton sana kuin "partneri".
Noin tunti sitten erän lapseni isän kaveri tuli vastaan ja hän kysyi, että olenko lapseni isän ... kaveri? Hän käytti sitä sanaa, kun ei muistanut minun nimeä ja ei varmaan ollut varma meidän seurustelustakaan enää.
.
Tuossa katselin erään lomakuvia uuden naisystävänsä kanssa. He olivat niin samanoloisia ja saman näköisiäkin, että melkein olisivat voineet olla sisaruksia. Sama näyttää pätevän muihinkin seurusteleviin pareihin: energiatasot tai mitkä lie ovat samalla aaltopituudella niin paljon, että näyttävätkin samalta.
Minä olen niin eri planeetalla kuin muut ihmiset. Aina tietyllä tapaa ulkopuolinen. Minun energiat ei kohtaa kenenkään kanssa, enkä ole kenenkään näköinen. Joten ei minulle ole ketään. Siksi on hyvä asia, ettei kiinnosta seksi eikä suklaakaan (seksin korvike).
Sisko ja tämän uusi mies kävi kylässä. Sisko huomautti minun laihtuneen ja uusi mieskin uskalsi sanoa ääneen, että olen laihtunut siitä mistä viimeksi nähtiin. Minä tajusin, että minähän olen laihtunut kesästä noin 12 kiloa. 7-8 kiloa lähti, kun 4 minun jätti, eikä minua kiinnostanut syöminen. Ja 4-5 kiloa on lähtenyt kihnuttamalla ja huomaamatta. Luulisi, että tuntuisi juhlallisemmalta, mutta ei...
Että tässähän tämä elämä menee..
Jännä sana tuo "kaveri". Exän (ei siis lapseni isän, vaan sen toisen kunnon exän) Hangon sukulaisia huvitti, kun täällä pohjoisessa saatettiin puhua puolisosta sanalla "kaveri". Minä muistan aina heistä sen, ettei heille voinut sanoa enää, että "kaveri" missään muodossa, kun alkoi tulla kaksimielistä kuittailua.
Meni pitkään, että kuulin sitä sanaa vastaavassa merkityksessä käytettävän. Muutama kuukausi sitten erään miehen miesystävästä kuulin käytettävän sitä. Mietin, että eikö voinut puhua suoraan miesystävästä tai poikaystävästä, kun sehän hän on ja että jos kyseessä olisi ollut naisystävä, niin olisiko hän ollut "kaveri"? Mutta tiedän, että ainakaan yksi heistä ei varmasti ole mikään homofobi. Ainakaan minulla ei ole tullut sellaista oloa hänestä, että se olisi hälle joku ongelma.
Siitä tuli mieleen, että se on aika hyvä sana kaikille sukupuolineutraaliuden kannattajille, kun ei haluta korostaa seurustelukumppanin sukupuolta, niin sanoo vain "kaveri". Se on tasan tarkkaan yhtä seksitön ja mielenkiinnoton sana kuin "partneri".
Noin tunti sitten erän lapseni isän kaveri tuli vastaan ja hän kysyi, että olenko lapseni isän ... kaveri? Hän käytti sitä sanaa, kun ei muistanut minun nimeä ja ei varmaan ollut varma meidän seurustelustakaan enää.
.
lauantai 29. joulukuuta 2012
torstai 27. joulukuuta 2012
Sairaskertomus
ValiValiVali... Joulu meni.. pilalle niin kuin kaikki, varsinkin kesän jälkeen. Nousi korkea kuume ja siinäpä minä istuin viluisena kaksi villapaitaa päällä pari päivää samalla tuolilla exälässä kykenemättä tekemään mitään.
Eilen ei ollut enää kuumeessa, mutta kurkku oli kipeä. Mutta olin päättänyt mennä Tapsan tansseihin ja sinnehän minä sitten menin, vaikka järki ja kehokin sanoi, että pitäisi levähtää. Ei pystynyt tanssimaan, kun tanssilattialle suihkuettava savu kävi tosi kipeästi kurkkuun ja eipä siellä oikein muuta tekemistä ollut. Yritin bongailla tuttuja, mutta en minä nähnyt, vaikka tiesin, että sinne oli tulossa kavereita. Mun kamu bongaili naisia. Lähdettiin sitten aika aikaisin pois sieltä. Yöllä taisi nousta uudestaan kuume, kun heräsin siihen, että paleli ihan hirveästi, eikä auttanut vaikka laitoin pitkähihaisen puseron päälle.
Nyt ei enää kuumetta. Kurkku kipeä ja äänikin on kaiketi melkein pois.Kurkkukaan ei enää niin kamalan kipeä ole, mutta nenä vuotaa. Huomenna olisi tarkoitus mennä uimaan. Saa nähdä pitääkö sekin perua.
Eilen ei ollut enää kuumeessa, mutta kurkku oli kipeä. Mutta olin päättänyt mennä Tapsan tansseihin ja sinnehän minä sitten menin, vaikka järki ja kehokin sanoi, että pitäisi levähtää. Ei pystynyt tanssimaan, kun tanssilattialle suihkuettava savu kävi tosi kipeästi kurkkuun ja eipä siellä oikein muuta tekemistä ollut. Yritin bongailla tuttuja, mutta en minä nähnyt, vaikka tiesin, että sinne oli tulossa kavereita. Mun kamu bongaili naisia. Lähdettiin sitten aika aikaisin pois sieltä. Yöllä taisi nousta uudestaan kuume, kun heräsin siihen, että paleli ihan hirveästi, eikä auttanut vaikka laitoin pitkähihaisen puseron päälle.
Nyt ei enää kuumetta. Kurkku kipeä ja äänikin on kaiketi melkein pois.Kurkkukaan ei enää niin kamalan kipeä ole, mutta nenä vuotaa. Huomenna olisi tarkoitus mennä uimaan. Saa nähdä pitääkö sekin perua.
maanantai 24. joulukuuta 2012
Hajatelmia 5
Eilen
sanoin, että en lupaa mitään Uutena vuotena, mutta kuten tavallista
pyörrän lupaukseni. Minä lupaan, että en ensi vuonnakaan sairastu
anoreksiaan. Nyt nostan käteni ja alan odottelemaan käänteisen
psykologian toimimista.
Aina kun toivotetaan hyvää joulua, niin
minulla tekee mieli kysyä takaisin, että "mitä hyvää siinä on?".
Siitäkin huolimatta Hyvää Joulua. (Enkä halua vastauksia kysymykseeni)
lauantai 22. joulukuuta 2012
Uusi lehti
Kai se johtui siitä, että selvisi ennustetusta maailmanlopusta, että oli aamulla sellainen olo kuin olisi Uusi Vuosi jo.
Kävin ostamassa joululahjat tyttärelle ja itselleni hajuvettä. Tuli niin iso paketti ostettua, että taitaa olla melkoinen mission impossible saada se salakuljetettua pukin konttiin tyttären näkemättä. Toivottavasti tykkää.
Näin viime yönä unta, että matkustettiin tyttären kanssa lentokoneessa, joka meni tosi jyrkästi ylöspäin. Internetin unikirjan mukaan se merkitsee "helpotusta arjessa ja päämäärien saavuttamista". Toivottavasti pitää paikkaansa.
Kävin ostamassa joululahjat tyttärelle ja itselleni hajuvettä. Tuli niin iso paketti ostettua, että taitaa olla melkoinen mission impossible saada se salakuljetettua pukin konttiin tyttären näkemättä. Toivottavasti tykkää.
Näin viime yönä unta, että matkustettiin tyttären kanssa lentokoneessa, joka meni tosi jyrkästi ylöspäin. Internetin unikirjan mukaan se merkitsee "helpotusta arjessa ja päämäärien saavuttamista". Toivottavasti pitää paikkaansa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
